https://www.youtube.com/channel/UCiAPNs0cfbTi_3jW6-VbW1w/videos http://www.helmilevyt.com/ https://soundcloud.com/helmi-levyt http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmi_Levyt Helmi Levyt on suomalainen levy-yhtiö. Sen johtajana toimii Arwi Lind, joka on myös yrityksen perustaja ja soittaa itse monilla Helmi-julkaisuilla. Levy-yhtiö sai alkunsa Savonlinnassa, mutta toimii nykyään Helsingissä. Helmi-levyjen ensimmäinen julkaisu oli Joose Keskitalon 7" vinyyli-ep vuonna 2004. Jaakko ”Jaakko Eino Kalevi” Savolainen on Keskitalon ohella alusta asti levy-yhtiön toiminnassa mukana ollut Helmi-artisti. Keskeinen hahmo Helmi-levyjen toiminnassa on niin ikään laulaja-lauluntekijä Sami Kukka (oikealta nimeltään Esa Santonen), joka on myös miksannut ja masteroinut useita yhtiön julkaisemia levyjä. Helmi Levyt julkaisee musiikkia genrerajoista piittaamatta. Yhtiön katalogista löytyy niin kansanmusiikkia, folkrockia, elektroakuin myös modernia iskelmää. Vaihtelevat ja monipuoliset julkaisuformaatit ovat myös osa yhtiön toimintamallia; Helmi Levyt on julkaissut artistiensa tuotoksia niin vinyylinä, c-kasetteina, CD- ja DVD-levyinä kuin myös digitaalisissa formaateissa.
Sharing social circles and spiritual ideologies with artists such as Iasos, Connie Demby and Deuter, whilst splitting label release schedules with Laraaji, Laurie Spiegel and Wendy Carlos, the unique Florida raised soul mate duo known as Emerald Web released their privately pressed debut LP at an axis where post-prog rock met proto-new age and ambient electronic music. At the turn of the 1980s Bob Stohl and Kat Epple embarked on a ten-year spir- itual journey playing at planetariums and laser shows above the same Californian silicon city that devised the early computer music software, unify- ing their state of the art modular synth soundscapes and organic compositions of flutes, bells and field recordings and furnishing a self-pressed cassette tapeography of inimitable Emerald Web music for their self-funded Stargate label. Having first communicated via the medium of music as flute players at a South Florida jam session the future space music luminaries would be instru- mental in assisting synthesiser companies via feedback and consultancy in developing instruments such as the Lyricon wind synth (favoured by Suzanne Ciani and Bruno Spoerri) and various sponsored machines for Arp, Buchla, EML, Computone and Orchestron. Named after a laser show formation and combining influences from science fiction films, fantasy novels and a broad musical spectrum including Tangerine Dream, Vangelis, It’s A Beautiful Day and Goro Yamaguchi, Bob and Kat would balance day jobs as synth program- mers as well as TV and film soundtrackers under the moniker BobKat Productions (counting microscope nature documentarian Carl Sagan amongst their clients) with evening synthesiser shows at galleries, spiritual centres and even punk clubs. This compilation album comprises early tracks from Emerald Web’s debut vinyl release and the following four rare cassette only albums on Stargate Records from 1979-1982 before the band recorded their bestselling (and Grammy nominated) albums for labels affiliated with Germany’s Kuckuck and Larry Fast before Bob Stohl’s sad and untimely death in 1989. http://avalancheofamillionhearts.blogspot.fi/2014/02/emerald-web.html
Matala asunnoissa öisin kuuluva rasittava humina on aiheuttanut paljon keskustelua. Te jotka myös koette samaa, liittykää kokemuskyselyyn, kartoitetaan äänen haitallisuutta ja laatua. Tuskin pyörin näillä foorumeilla sen enempää mutta ne joille asia on tärkeä, jakakaa linkkiä niille joita asia koskee ja pitäkää tämä posti elossa & löydettävissä. https://docs.google.com/forms/d/13gkmFfP_4q6GUdbi2jzcwM9_HTh_Yk-lBmeLH7E5fUw/viewform
Havaintokysely huminasta
Kyselyn tarkoitus on kartoittaa matalan jylisevän huminan havaintokokemuksia Suomessa.
Kysely on julkaistu huhtikuussa 2014, ja sen tilasta ilmoitetaan tällä sivulla. Kysely on toistaiseksi avoinna.Voit vastata kyselyyn täysin anonyymisti tai jättää yhteystiedot kyselyn loppuun.
Kyselyn on laatinut ääneen väsähtänyt yksityishenkilö.
Jos tilastoa saadaan tarpeeksi, tuloksia voidaan käyttää näyttönä meluhaitan laadun osoittamiseen.
Vastaajien anonymiteetin säilyminen on taattu, ellei joku yksittäinen henkilö erikseen halua pyytää olla aktiivisesti mukana yhteistyössä asian etenemiseen liittyen.
HUOM! Kysely käsittelee ainoastaan erään tietyn ääni-ilmiön havainnointia. Älä vastaa kyselyyn yleistasolla kaikkia mahdollisia matalia ääniä ajatellen kuten musiikkikeikat, moottoritiet, rakennustyömaat, naapuririidat jne.
Kyselyyn tulee vastata ainoastaan jos olet varma kokevasi nimenomaan tätä tiettyä ilmiötä.
Lisätiedot mm. Wikipedia-artikkelista tai ihmisläheisemmin hakukoneella keskusteluja haravoiden: http://fi.wikipedia.org/wiki/Humina http://www.google.com/search?q=matala+humina
Vastaaminen vie jonkin verran aikaa koska tilanteet pyritään selvittämään mahdollisimman yksityiskohtaisesti.
Kokemuksesi jakaminen on arvokas tilastotieto josta voi olla joskus apua monelle jos äänen syy saadaan selville.
Jos törmäät netissä keskusteluun aiheesta, jaa tämä kysely jotta mahdollisimman moni kokija voisi osallistua tilaston kartoitukseen. Jos kotitaloudessasi usea henkilö kuulee äänen, täyttäkää jokainen oma versionne kyselystä koska kokemukset ovat aina yksilöllisiä.
– Jos todella on kyse kuntouttavasta työtoiminnasta, niin siitä kyllä säädetään, että sitä ei voi ostaa yrityksiltä. Kunta on siitä vastuussa, ja sillä ei voi korvata palkkatyötä.
Näin sanoi ministeri Laura Räty eilen Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa ja oli ihan oikeassa. Laki kieltää selkeästi kuntia ostamasta kuntouttavaa työtoimintaa yrityksiltä. Silti näin tehdään ihan yleisesti. Kunta antaa työtoimintaan velvoitettuja yhdistyksille ja säätiöille, jotka myyvät heidän työpanoksensa yrityksille. Kunnat siis ostavat tätä sosiaalipalveluksi sanottua toimintaa välikäsien kautta.
Tästä hyötyvät kaikki muut paitsi se työtä tekevä. Kunnat hyötyvät vapautumalla työmarkkinatuen maksuosuudesta. Välikädet hyötyvät myymällä alihankintatyötä. Lisäksi kunnat ohjaavat valtiolta saamansa työllistämiskorvauksen 10,09 euroa/kuntoutettava/päivä tälle välikädelle. Yritys hyötyy ostamalla alihankintaa alle markkinahintojen. Se työt tekevä saa työmarkkinatuen ja yhdeksän euroa päivässä.
Räty korosti myös, että kyseessä on sosiaalipalvelu, ei työllistäminen. Kuitenkin ihan yleisesti ja virallisestikin puhutaan nimenomaan työllistämisestä silloin, kun puhutaan kuntouttavasta työtoiminnasta. Lakikin puhuu kuntien työllistämisvelvollisuudesta tarkoittaessaan kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeilua.
Juuri tässä piilee koko kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain ristiriita. Se on nimetty väärin. Sisällön puolesta lain nimi pitäisi olla Laki palkattomasta pakkotyövelvollisuudesta. Näin siksi, että laissa ei otsikkoa lukuunottamatta puhuta kuntouttamisesta mitään.
Kuntouttava työtoiminta määritellään lain 2 §:n 2-kohdassa näin:
Tässä laissa tarkoitetaan kuntouttavalla työtoiminnalla kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle, ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille.
Siinä kaikki. Kun katsotaan keitä laki koskee, niin huomataan ainoaksi kuntoutuksen perusteeksi työttömyys. Kohderyhmät määritellään lain 3 §:ssä. Lyhyyden vuoksi otan mukaan vain 25 vuotta täyttäneitä koskevan lainkohdan. Alle 25-vuotiailla kriteerit ovat muuuten samat, mutta työttömyysajat lyhyemmät.
Tätä lakia sovelletaan lisäksi aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen työttömälle 25 vuotta täyttäneelle työmarkkinatukeen oikeutetulle tai toimeentulotukea saavalle[...]
1) joka on työttömyyden perusteella saanut työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä;
2) joka on työttömyysturvalain 6 luvun 7 tai 9 §:n mukaisen työttömyyspäivärahakauden jälkeen saanut työttömyyden perusteella työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä; taikka
3) jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen 12 kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen.
Missä kohtaa tässä mainitaan kuntouttamisen tarve? Vastaus on, että ei missään. Siitä ei puhuta koko laissa 2 §:n 2-kohdan jälkeen. Puhutaan vain työttömyyden kestosta ja se onkin ainoa peruste, jolla työttömiä määrätään tähän niin sanottuun kuntoutukseen.
Laki jopa kieltää vajaakuntoisten määräämisen kuntouttavaan työtoimintaan. Lain 8 §:n 4 momentti sanoo näin:
Jos kunta arvioi, ettei henkilö työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi välittömästi osallistua kuntouttavaan työtoimintaan, suunnitelman tulee sisältää erityislakien mukaisesti sellaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotka parantavat hänen mahdollisuuksiaan osallistua myöhemmin kuntouttavaan työtoimintaan. Terveydenhuollon palvelujen tarvetta arvioitaessa asiantuntijana toimii kunnan terveyskeskus tai sairaanhoitopiiri.
Olen ennenkin sanonut, että lain mukaan vain priima kelpaa kuntoutettavaksi. Lain pykälät lyövät toisiaan ympäri korvia ja lakia on mahdotonta noudattaa rikkomatta sitä.
En tiedä onko lain epäselvyys ja tulkinnanvaraisuus Rädylle oikeasti yllätys. Ainakin se on hänen edeltäjänsä Paula Riskon lempilapsi, jota Risikko halusi laajentaa koskemaan kaikkia osallistavan sosiaaliturvan nimellä.
– Meillä on esimerkiksi Meijerin piste, jossa voi hyödyntää omaa osaamistaan. Siellä on muun muassa puupaja ja metallipaja, sanoo kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Arja Lehtinen.
– Jokainen saa tehdä jotain, ja tekemistä löytyy varmasti. Pyrimme myös kuuntelemaan ihmisen omia toiveita, Lehtinen toteaa.
Näin kuittaa Huittisten kaupunki eilisen Ajankohtaisen kakkosen esittelemän yhden kuntouttavassa työtoiminnassa vuosia viettäneen työttömän ilmiselvän kyykyttämisen ja nöyryyttämisen.
Työtoiminnan ohjaaja on varmasti oikeassa. Jokaiselle löytyy jotain sellaista työtä, jota laissa olevan korvaavan työn kiellon takia ei kuntouttavana työtomintana saa teettää. Kieltoa uhmaavaa työtä kuitenkin teetetään ja sitä jopa myydään ulkopuolisille. Myytävä työ on lisäksi hinnoiteltu tarkasti.
Kaupunki siis myy kuntouttavassa työtoiminnassa olevien työpanosta yksityisille ja yrityksille. Yksityiset saavat orjan kympillä tunniksi ja yritykset kahdella. Autot pestään, pienkoneet huolletaan ja polkupyörien kumit paikataan tarkan hinnaston mukaan. Jos työtön joutuu matkustamaan työn takia omalla autolla, niin kaupunki rahastaa siitä 45 senttiä kilometriltä.
Kaikki tämä raha tulee kaupungille eikä se työt tekevä kuntoutettava näe siitä vilaustakaan. Hän saa vain Kelan työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen. Tämänkin kulukorvauksen maksaa Kela.
Yksityiselle myyty kuntoutettava työtön tuottaa tunnissa kaupungille saman verran kuin hän itse saa Kelalta päivässä. Yritykselle työtä tekevä tuo kaupungin kassaan rahaa kaksi kertaa oman päivittäisen kulukorvauksensa verran tunnissa.
Tämä on pelkästään työstä kaupungille perittävä korvaus. Sen lisäksi työtön tuottaa kaupungille selvää rahaa 10,09 euroa päivässä valtion työllistämiskorvauksena. Suurin hyöty tulee vapautumisesta kaupungin osuudesta työmarkkinatukeen. Kaikkein heikoimassa asemassa olevat pitkäaikaistyöttömät kantavat merkittävän vastuun kaupungin talouden tasapainottamisesta.
Orjakauppa on niin kannattavaa, että se ei yhtä vastaan hangoittelevaa änkyrää kaipaa. Hänet voidaan istuttaa nöyryytysmielessä täyttelemään sanaristikoita vuosikausiksi, niin oppii olemaan. Tai kaikesta päätellen onneksi ei opi olemaan, vaan tuo epäkohdat esille omalla nimellään ja naamallaan.
Huittisissa ei varmaankaan kannata ruveta pesemään autoja tai korjaamaan pienkoneita yritysmielessä. Kaupungin ylläpitämä orjatyökeskus pitää huolen siitä, että samoille markkinoille on turha yrittää.
Asian luulisi kiinnostavan myös kilpailuviranomaisia.
Näihin kahteen tämän jutun lauseeseen voi kiteyttää suuren ja läpinäkyvän huijauksen, jota kutsutaan työkokeiluksi ja kuntouttavaksi työtoiminnaksi. Kyseessä on raaka työttömien hyväksikäyttö palkattomana työvoimana. Työttömiä houkutellaan palkattomaan työhön katteettomin lupauksin tulevasta työpaikasta ja pakotetaan pakkotyöhön työttömyysetuuden menettämisen uhalla.
Aiemmin syksyllä Yle kunnostautui ylistämällä tätä forssalaista piika- ja renkikulttuurin paluuta estottomasti, mutta onneksi nyt näyttää olevan asialla sellainen toimittaja, jolla ei ole tarvetta palkattomille työntekijöille omalla maatilallaan.
Forssan työllisyys- ja hyvinvointipalvelujen päällikkö Jaakko Leskisen mukaan esimerkiksi viitenä päivänä viikossa hevostalleilla tehty työ ei ole oikeaa työtä. Ei se siinä mielessä työtä olekaan, että siitä ei saa palkkaa, siitä ei kerry eläkettä, siinä ei ole vuosilomia eikä yleensä mitään työsuhteeseen lakien mukaan kuuluvia etuuksia. Muuten lannan lapioiminen, hevosten peseminen ja pilttuiden siivoaminen on ihan varmasti työtä.
Näille hyvinvointipalvelupäälliköille, työvalmentajille ja muille orjavälittäjille tekisi hyvää joutua itse tekemään näitä kehittelemiään töitä muutaman viikon ajan yhdeksän euron päiväkorvauksella. Sonnan lapioiminen tallissa ja risusavotta räntäsateessa saattaisivat vähän kirkastaa käsityksiä oikeasta työstä.
Jutun hevosyrittäjällä ei ole varaa palkata ketään TES:n mukaisella 14 euron tuntipalkalla. Ei varmasti ole eikä tule olemaan niin kauan kuin hän saa näitä ilmaisia orjia tekemään kaikki raskaimmat työt. Ihan yhtä kauan tällä palkatonta työtä tekevällä työttömällä ei ole mitään toiveita palkallisesta työstä. Yrittäjä pitää varmasti lupauksensa suositella henkilöä muillekin, joten orjamarkkinoilla hän tulee olemaan kysytty jatkossakin. Hänen leipänsä ei kuitenkaan koskaan levene.
Palkattomassa työkokeilussa on noin 10 000 työtöntä ja kuntouttavassa työtoiminnassa noin 15 000. Nämä orjamarkkinat tulevat ensi vuonna kasvamaan, kun kunnat joutuvat maksamaan puolet työmarkkinatuesta jo 300 päivän työttömyyden jälkeen nykyisen 500 päivän sijasta.
Tämä on se kuuluisa ”sakkomaksu”, josta tulette kuulemaan entistä enemmän ihan lähiaikoina, kun kunnat päättävät ensi vuoden talousarvioistaan. Sakkomaksusta puhutaan erityisesti silloin, kun halutaan paikata kunnan taloutta kaikkein huonoimassa asemassa olevien pitkäaikaistyöttömien orjatyöllä. Oikea ilmaisu on kunnan osuus työmarkkinatuesta, mutta sakko kuulostaa jotenkin vakuuttavammalta. Antaahan se sellaisen virheellisen mielikuvan, että kunta syyllistyy jonkinlaiseen rikokseen olemalla hyväksymättä orjatyötä.
Miten sitten saataisiin työttömille töitä, jos orjaksi ei saa ottaa? Minä muuttaisin kuntien työvalmentajien toimenkuvaa siten, että heidät velvoitettaisiin etsimään palkkatuettua työtä. Kunnissa nyt palkatta teetettävät puistotyöt pitäisi muuttaa palkkatuetuksi työksi ja kuntoutus pitäisi varata vain niille, joiden työkyky on oleellisesti heikentynyt. Työvalmentajat pitäisi velvoittaa hankkimaan heillekin palkkatuettu työ tai eläkepäätös jo kuntoutusjakson aikana.
Jokainen palkattoman piian tai rengin ottaja pitäisi haastaa oikeuteen kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Jos joku oikeasti palkkaisi työntekijän yhdeksällä eurolla päivässä, niin hän olisi vilauksessa käräjillä ja tulisi tuomituksi.
Työttömän tapauksessa juttu on tietenkin etukäteen hävitty, koska jostain syystä lainsäätäjä on katsonut orjatyön olevan hyväksyttävää, kuntouttavaa ja motivoivaa. Ehkä näyttävästi uutisoitu oikeudenkäynti kuitenkin saiai joitain silmiä avautumaan.
Loimaa suunnittelee ohjaavansa puolet työllistämistoiminnasta maksetusta valtion korvauksesta kaupungin henkilökunnan virkistysrahastoon. Tätä perustellaan sillä, että kunnan yksiköt olisivat innokkaampia ottamaan vastaan työllistettäviä. Idea on saatu Forssasta, jossa malli on jo käytössä.
Näin kertoi Turun Sanomat sosiaalisessa mediassa leviävässä uutisessaan ja on hyvä, että uutinen leviää. Ehkä tämäkin tieto avaa muutamia silmiä näkemään kuntouttavassa työtoiminnassa olevien palkattomien orjien todellisen aseman.
Heidän päänahkojaan myydään ja kunta käyttää puolet rahoista vakituisen henkilökunnan lahjontaan. Näin luodaan vastakkainasettelua vakituisessa työsuhteessa olevien ja palkattomien työntekijöiden välille ja varmistetaan se, että palkattomat orjat ovat myös asennetasolla toisen luokan kansalaisia.
Mistä rahoista tässä oikein on kysymys?
Kun kunta järjestää pitkäaikaistyöttömille kuntouttavaa työtoimintaa, niin se vapautuu työmarkkinatuen maksuosuudesta, joka on puolet työmarkkinatuesta. Sen lisäksi kunta saa valtiolta korvausta 10,09 euroa/kuntouttavassa työtoiminnassa oleva/päivä. Ensi vuoden alusta maan hallitus esittää summaa korotettavaksi 15 euroon.
Nyt puhutaan tästä rahasta, josta Loimaan kaupunki aikoo korvamerkitä puolet käytettäväksi vakinaisen henkilöstön virkistykseen. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevat eivät kuulu henkilökuntaan eivätkä tiimeihin, joten he eivät pääse rahoista osallisiksi.
Uskomattomalta kuulostaa, mutta kai kaupunginhallituksen esityslistaa pitää uskoa:
Tämähän on suorastaan pahoinvointia aiheuttava ajatus. Palkatta töitä tekevät kuntouttavassa työtoiminnassa olevat tuottavat jokainen kunnalle 10,09 euroa päivässä. Tästä rahasta ei ohjata senttiäkään heille itselleen, vaan rahat käytetään jo palkkaa saavien huvitteluun. Jolla on, niin hänelle annetaan lisää ja jolla ei ole, niin häneltä otetaan loputkin pois. Tässä tapauksessa otetaan pois työpanos ja ihmisarvo.
Entä sitten tuo pussituspalvelu? Siinä meillä on jälleen hyvä esimerkki kuntouttavassa työtoiminnassa olevien hyväksikäytöstä ja kilpailun vääristämisestä:
Loimaan Seudun työkeskuksen tuki ry:n pajassa kymmenkunta työtöntä pussittaa akseleita Lounais-Suomen Putki Oy:lle ja kokoaa komponentteja ilmastointilaitteita valmistavalle Vallox Oy:lle. Vallox maksaa kymmenen ihmisen työpanoksesta keskimäärin 2 000 euroa kuukaudessa.
Siis kymmenen palkatonta työntekijää tekee menestyvän yrityksen alihankintatyötä, josta yritys maksaa kuntouttavan työtoiminnan järjestäjälle eli tälle rekisteröidylle yhdistykselle kaikkiaan 2 000 euroa kuukaudessa. Se tekee 200 euroa/työntekijä/kuukausi. Niitäkään rahoja eivät ne työtä tekevät työttömät näe, vaan ne menevät yhdistyksen kassaan. Lisäksi kunta tietenkin siirtää valtiolta saamansa 10,09 euron korvauksen suoraan yhdistykselle.
Voittajia ovat siis yritys ja toimintaa järjestävä yhdistys. Yrittäkääpä kilpaillla sellaisen yrityksen kanssa, jonka kustannukset kymmenestä työntekijästä ovat yhteensä vain 2 000 euroa kuukaudessa.
Häviäjiä ovat taas tietysti ne palkatonta työtä tekevät työttömät. Heidän päänahkojaan myyvät kaikki eikä niille markkinoille näy loppua. Niiden päänahkojen kysyntä suorastaan kasvaa koko ajan.
Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan työ- ja elinkeinotoimistojen tehtäviä työttömyysturvan toimeenpanossa vähennetään työttömien oikeusturvaa vaarantamatta karsimalla lausuntomenettelyä, jotta työ- ja elinkeinotoimistojen resursseja voidaan suunnata tehokkaaseen työnvälitykseen. Tässä tarkoituksessa esityksessä ehdotetaan eräiden työ- ja elinkeinotoimistojen työttömyysturvan toimeenpanoon liittyvien tehtävien siirtämistä työttömyysetuuden maksajien hoidettavaksi. Lisäksi ehdotetaan eräitä muita työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanoa yksinkertaistavia muutoksia.
Rakennepoliittisen ohjelman mukaan hallitus jatkaa työttömyysturvan kehittämistä työhön hakeutumiseen kannustavampaan ja velvoittavampaan suuntaan. Alueellista liikkuvuutta pyritään laajentamaan. Osana näiden tavoitteiden toteuttamista tässä esityksessä ehdotetaan työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä olevan työn vastaanottamisvelvollisuuden alueellista laajentamista.
Näin viattoman tuntuisesti alkaa hallituksen esitys 162/2014, joka on tarkoitus käsitellä eduskunnassa siten, että lakimuutokset tulisivat voimaan ensi vuoden alussa. Jos tuon esityksen jaksaa kahlata läpi, niin sen sisällön huomaa aika ikäväksi.
Tarkoitus on poistaa työttömyyetuutta koskevat TE-toimistojen harkintaa edellyttvät lausunnot, jolloin työttömyysetuuden voi evätä sen maksaja eli käytännössä Kela ilman että yksilöllisiä olosuhteita otetaan huomioon. Peli on kerrasta poikki. Jos Kela saa päähänsä, että joku ei ole työmarkkinoiden käytettävissä tai on kieltäytynyt jostain työvoimapalvelusta, niin asiaa ei enää tutki kukaan.
Se on vähän sama kuin jos joku tuomittaisiin rikoksesta ilman esitutkintaa.
Näin säästetän resursseja ja keskitytään varsinaiseen työnvälitykseen. Se tapahtuu antamalla lisää keppiä eli kehittämällä työhön hakeutumista kannustavampaan ja velvoittavampaan suuntaan.
Työttömyysturvalain 2a luvun 6a §:n otetaan uusi 1 momentti, joka kuuluu näin:
Henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä vastaanottamasta hänen työssäkäyntialueensa ulkopuolelta tarjottua työtä, jos hänen päivittäisen työmatkansa kesto ylittäisi joukkoliikennevälinettä tai työnantajan järjestämää kuljetusta käyttäen kokoaikatyössä keskimäärin kolme tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin kaksi tuntia.
Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä ei ole mahdollisuutta kieltäytyä edes oman työssäkäyntialueen ulkopuolelta tarjotusta työtä. Esityksen perusteluissa asia selvennetään näin:
Arvioitaessa päivittäiseen työmatkaan käytettävää aikaa otetaan joukkoliikenteen lisäksi huomioon esimerkiksi oman auton ja polkupyörän käyttömahdollisuus sekä mahdollisuus kävellä työmatka. Työmatkaan kuluvaa aikaa laskettaessa huomioidaan aika, joka henkilöllä kuluu matkaan hänen asuinpaikastaan työpaikan osoitteeseen yleistä tietä pitkin normaaleissa sää- ja muissa olosuhteissa. Pätevää syytä työstä kieltäytymiseen ei ole tällä perusteella, jos työmatkaan kuluva aika on esimerkiksi joinakin viikonpäivinä tai kesäaikana julkisen liikenteen aikatauluista johtuen tavanomaista pidempi.
Työhön on siis mentävä oman työssäkäyntialueen ulkopuolellekin kelistä riippumatta keinolla millä hyvänsä. Perustelu ei puhu suksista mitään, mutta luultavasti niitäkin on tarvittaessa käytettävä.
Kyllä rupeaa valtio säästämään maksamissaan työttömyysetuusrahoissa, kun bussivuorojen puutteen tai huonon kelin takia tienposkeen jääneet eivät saavu työpaikalle eli ovat kieltäytyneet työstä.
Pahinta tässä työn vastaanottovelvoitteessa on, että sitä sovelletaan vanhaan tapaan myös palkattomaan työkokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan. Siitä ei tämä lakiesitys puhu mitään, mutta se on määrätty jo aiemmassa lainsäädännössä.
Kaiken huipuksi työttömyysturvalain 2a luvun 9 §:än lisätään uusi 15 vuorokauden karenssi, jos työnhakija ei ole työ- ja elinkeinotoimiston tavoitettavissa toimiston määräämällä tavalla ja aikana työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimista tai tarkistamista varten.
Perustelujen mukaan tällä tarkoitetaan päivän tarkkuudella sovittua aikaa, jollon TE-toimisto soittaa työnhakijalle. Sinä päivänä puhelimen on siis oltava kunnossa ja auki, ylipäätänsä työttömällä on oltava puhelin, hän ei saa sairastua vaikkapa migreeniin tai unohtaa puhelinta kotiin lähtiessään viemään sairasta lasta lääkäriin. Koko päivänä ei voi tietää mihin aikaan soitto tulee. Jos siihen ei vastaa, niin menettää työttömyysetuutensa 15 päiväksi.
Tarkkaan ottaen lakiteksti ei puhu mitään edes puhelimesta, vaan tavoitettavissa olemisesta TE-toimiston määräämällä tavalla. Jos työtön määrätään vaikka kävelemään käsillään toimistoon, niin hänenhän on tultava.
Nyt näyttää siltä, että nuijimalla työttömät maanrakoon säästetään valtiolle pitkä penni. Kunnillehan se tietää lisämenoja, kun työmarkkinatukensa menettäneet hakevat toimeentulotukea. Sitä alennetaan kieltäytymisen takia 20 %, mutta se ei huoleta ainakaan hallitusta.
Kansanedustajista suurin osa tapansa mukaan tuskin edes lukee lakiesitystä ja jos lukeekin, niin ei mieti sen vaikutuksia.
"Voi elämän kevät, olenkin ollut aina sitämieltä että elintarvikkeiden hintasääntely pois, niin maataloustuet voidaan lopettaa, tervehtyisi suomenkin maatalouspolitiikka ja ruoka alkaisi kaupoissa maksaa oikeasti sen mitä niiden pitäisikin maksaa, eli hinnankorotus 50%."
Seuraavan kerran, kun menet kauppaan, ole hyvä ja laske kuinka monta Suomessa tuotettua ruokatuotetta löydät?
Huomaat varsin nopeasti, että 50% hinnan nousu ainoastaan tuhoasi loputkin rippeet Suomalaisesta ruoan tuotannosta ja tilalle tulisi muita tuotteita, joiden laaduntarkkailu ja tuotantoprosessit olisivat huomattavasti löyhempiä ja suvaitsevampia mm. geenimuuntelulle.
Valtio on helppo pitää nk. löyhässä hirressä kolmella mekanismilla. Energia (öljy, sähkö), ruoka ja raha.
Itse asiassa ameriikan ihmemaa on pitänyt kolmansia maita asioissa em. mainituilla prinsiipeillä jo vuosikymmeniä.
EU ja NATO ovat kyllästetty ameriikan ihmemaan intresseillä, joten on varsin luonnollista, että haluamme tietoisesti tuhota omavaraisuutemme (energia, ruoka ja raha). Vai onko?
..
Siksi, koska sisäisen devalvaation ainoa tarkoitus on alentuneiden henkilöstökulujen erotuksen ulosmittaaminen mm. voitonjakona "omistajille".
Toisin sanoen sisäisen devalvaation hehkuttajilla ei ole mielessään mitään muuta kuin kansantulon jaon vääristäminen entuudestaan.
Mitään muuta tarkoitusta sisäisellä devalvaatiolla ei ole!
Jokainen uuslibelistinen idea on yksinkertaistus käsillä olevasta taloudellisesta ongelmasta, suunniteltu toimimaan niin, että sivuvaikutuksena yhteiskunta degeneroituu Neofeodalismiin (synonyymi Plutokratialle) tai suoranainen valhe. Ja juuri tätä sisäinen devalvaatio on.
